Etiopian juutalaiset

Saimme työmme puolesta mahdollisuuden viettää tänä kesänä kaksi kuukautta Jerusalemissa, Israelissa, ja tutustua Etiopiasta tulleisiin juutalaisiin. Tähän liittyen vierailimme 9.6. Tel Avivissa sijaitsevassa Erets Israel-museossa katsomassa Etiopia-näyttelyä. Saimme tiedon näyttelystä jo Addis Abebassa sikäläisestä lehdestä. Suurella mielenkiinnolla astuimme Tel Avivin pohjoisosassa olevaan museoon, jonka Rotschild-keskukseen näyttely oli pystytetty. Näyttely sisälsi hyvin paljon asiatietoa sekä Etiopian historiasta yleensä että juutalaisista erityisesti. Seuraavat tiedot ja kuvat perustuvat näyttelyn erinomaiseen sisältöön.

Näkymä museon pihalta Tel Avivin keskustaan

Etiopia-näyttelyn mainos museon ovella

Pohjois-Etiopiassa sijaitsi muinainen Aksumin kuningaskunta, joka etiopialaisen perimätiedon mukaan oli Saban kuningattaren pääkaupunki 900-luvulla e.Kr. Arvellaan, että noin puolet Aksumin asukkaista olisi ollut juutalaisia. Etiopian ortodoksikristityt pitävät itseään näiden muinaisten israelilaisten jälkeläisinä. Suurin osa Etiopian juutalaisista kääntyikin historian aikana kristinuskoon. Vain pieni osa heistä säilytti juutalaisen uskonsa. He kutsuvat itseään nimellä Beta Israel - Israelin huone. Etiopian kristityt kutsuvat heitä nimellä Falasha, joka viittaa paimentolaisiin tai pakkosiirtolaisiin.

Näyttelyssä ollut Etiopian kartta

Ensimmäisen Kuningastenkirjan 10. luvun mukaan Saban kuningatar tuli Jerusalemiin tapaamaan Israelin kuningas Salomoa. Raamattu ei kerro kuningattaren nimeä, mutta etiopialaisissa lähteissä häntä kutsutaan nimellä Makeda. Etiopialaisen kansalliseepoksen Kebra Nagastin (Kuninkaiden kunnia) mukaan Makeda palasi Jerusalemista kantaen kohdussaan kuningas Salomon poikaa, jolle annettiin nimeksi Menelik. Tähän perustuen Etiopian keisarit ovat aina pitäneet itseään kuningas Salomon jälkeläisinä. Esimerkiksi Etiopian viimeinen keisari Haile Selassie (keisarina 1930-1974) käytti itsestään seuraavia nimiä: "Salomon dynastian 225. perillinen, Kolminaisuuden voima, Herrojen herra, Juudan heimon voittoisa leijona."

Saban kuningatar saapuu Salomon luo Jerusalemiin

Makeda ja Salomo keskustelevat

Haile Selassie Jerusalemissa toukokuussa 1936

Etiopian kansalliseepos, Kuninkaiden kunnia, oli alunperin kirjoitettu ge'ezin kielellä, joka on muinaisen arabian sukuinen seemiläinen kieli. Ensimmäiset etiopialaiset olivat erään teorian mukaan sabaealaisia, jotka muuttivat pohjois-Etiopian vuoristoon Aksumin alueelle Arabian niemimaalta. Muinainen ge'ezin kieli olisi siten peräisin näiden sabaealaisten kielestä. Nykyisen Etiopian kielistä amhara ja tigre ovat ge'ezin sukukieliä, mutta ge'eziä ei enää puhuta. Muinainen Aksumin valtakunta oli vauras ja mahtava kuningaskunta, joka kävi kauppaa Egyptin, Persian, Intian ja Bysantin valtakuntien kanssa. Todisteena Aksumin loistosta ovat paikalla yhä olevat yli 30 metriä korkeat kuninkaiden hautakivet, obeliskit.  Kristinuskon vastaanottaminen kuningas Azanan aikana 300-luvulla j.Kr. merkitsi käännekohtaa koko Etiopian historiassa. Kuningaskunnan lyömissä kultarahoissa alkoi esiintyä kuninkaan kuvan rinnalla ristin merkki. Vanhimmat löydetyt rahat ovat vuodelta 330 j.Kr. Aksumin tultua kristityksi valtioksi alkoi vierailijoita bysanttilaisesta Euroopasta virrata Etiopiaan. Kuulisimmat näistä vieraista olivat "yhdeksän pyhää miestä", jotka saapuivat maahan Syyrian autiomaasta 400-luvulla j.Kr. He käänsivät raamatun ge'ezin kielelle ja rakensivat luostareita pohjois-Etiopiaan. Kuningas Kalebin aikana Aksumin valtakunta oli voimakkaimmillaan ja jopa Jemen Arabian niemimaalla oli sen vallan alla vuosina 525-590 j.Kr. Aksumin kuningaskunnan valta alkoi hiipua vasta 600-luvulla j-Kr., jolloin islamin usko syntyi ja alkoi levittäytyä Arabian niemimaalta eri suuntiin.

Evankelista Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran, Apt.8:38

Etiopian juutalaiset, Beta Israel, lukivat ge'ezin kielistä Vanhaa testamenttia, jota he yhä kutsuvat nimellä Orit (Toora eli laki). Koska juutalaisten perimätieto Talmud ja Mishna olivat tuntemattomia Etiopian juutalaisten keskuudessa, he noudattivat kautta historian kuningas Salomon rakennuttaman ensimmäisen temppelin aikaisia rituaaleja. Muu juutalainen maailma ei tämänvuoksi ollut halukas tunnustamaan Etiopian falashoja oikeiksi juutalaisiksi, kunnes Israelin sefardi päärabbi Ovadia Yosef vuonna 1973 lopulta päätti, että Etiopian juutalaiset ovat kauan kadoksissa ollut Danin heimo. Tämän päätöksen perusteella Etiopian juutalaisille avautui mahdollisuus muuttaa Israeliin ja saada sen täydet kansalaisoikeudet.

Kristittyjen ja juutalaisten suhteet Etiopiassa eivät aina ole olleet hyvät. Etiopian historian aikana sen kristityt keisarit kävit sotaa Beta Israelia vastaan 300 vuotta saadakseen heidät kääntymään kristinuskoon. 1600-luvulla keisari perusti Gondarin kaupungin juutalaisten asuma-alueen keskelle. Vaikka sen tarkoituksena oli heikentää Etiopian juutalaisen väestön uskoa, kävikin päinvastoin. Gondar on yhä nykyäänkin Etiopian pienen, noin 2000 jäsenisen, juutalaisyhteisön kotipaikka.

Heprean oppitunti Addis Abebassa 1930-luvulla

Etiopian juutalaiset olivat kauan haaveilleet pääsevänsä muuttamaan Israeliin. Kun Israelin päärabbinaatti oli vuonna 1973 tunnustanut falashat juutalaisiksi, Israelin valtio päätti vuonna 1977 tuoda heidät maahan. Operaatio Mooseksen avulla (18.11.1984-5.1.1985) tuotiin Israeliin Sudanin kautta 8000 Etiopian juutalaista pääasiassa Gondarin maakunnasta.  Operaatio Salomo toteutettiin toukokuussa 1991 Etiopian kommunistihallinnon ollessa romahtamaisillaan. Israel maksoi 35 miljoonaa dollaria Etiopian silloiselle hallitsijalle, jotta se sai luvan kuljettaa 34 tunnin aikana 30:llä kuljetuskoneella 14 000 juutalaista Israeliin. Joidenkin arvioiden mukaan Israelissa asuu nykyisin noin 125 000 Etiopian juutalaista. He ovat sopeutuneet alkuvaikeuksien jälkeen hyvin Israelin yhteiskuntaan.

Jerusalemin Itkumuuri on juutalaisille tärkeä rukouspaikka

Menora eli seitsenhaarainen kynttilänjalka on juutalaisuuden vanhin symboli