Syyskuussa meillä oli mahdollisuus tehdä viiden päivän matka Etelä-Etiopiaan. Tarkoituksenamme oli tutustua lähettitoverimme Mirjamin työhön ja elämään Arba Minchin kaupungissa ja sen lähistöllä. Lensimme Addis Abebasta Arba Minchiin etiopialaisena uudenvuodenpäivänä 11.9. Noin viidensadan kilmometrin matka taittui lentäen parissa tunnissa, vaikka välillä teimmekin välilaskun Jimman kaupungissa. Täytyy antaa tunnustusta Etiopian Airlinesille, jonka palvelut toimivat erittäin hyvin.
 |
| Saavuimme iltapäivällä Mirjamin talolle yöksi. |
Arba Minchin kaupunki sijaitsee vuoren rinteellä kahden järven tuntumassa. Kaupungista avautuu upea näkymä järville. Seuraavana aamuna läksimme Mirjamin kyydissä etelään, Konson kaupunkia kohti. Se oli ollut Mirjamin työpaikkana useiden vuosien ajan ja hän halusi esitellä meille työtovereitaan ja Konson maisemia. Aloimme laskeutua Arba Minchistä alas Itä-Afrikan hautavajoamaan, jonka reunalla tie Konsoon kulkee.
 |
| Kovin nopeaa vauhtia ei Etiopian teillä voi ajaa... |
Konsoon saavuttuamme saimme heti nähdä paikallisen kulttuurikeskuksen pihalla kahvipensaan, jossa kasvoi kauniita punaisia kahvipapuja. Niistä valmistetaan Etiopian kansallisjuomaa, kahvia. Etiopialaisen tarinan mukaan kahvin keksi 600-800-luvulla j.Kr. nuori paimenpoika nimeltä Kaldi Kaffan alueella Lounais-Etiopiassa. Pojan vuohet alkoivat tanssia takajaloillaan pureskeltuaan kahvinpapuja. Kaldi vei papuja ortodoksimunkeille, jotka alkoivat valmistaa niistä piristävää juomaa öisten rukoustensa tueksi. Näin siis kahvi keksittiin alunperin Etiopiassa. Mekin päätimme ostaa Konsosta 5 kiloa paikallista kahvia ja paahdattaa sen Addis Abebassa omaan kahvipöytäämme.
Seuraavaksi saimme tutustua Mirjamin työtovereihin Konsossa. Vierailimme myös Mekane Yesus kirkon myymälässä, jossa oli esillä raamatunkääntäjien valmistamia konsonkielisiä lukutaito-oppaita.
 |
| Mirjam esittelee meille konsonkielistä lukutaitomateriaalia. |
Jatkoimme matkaamme nähdäksemme, millaista elämä ja maisemat Konsossa oikein ovat.Ajoimme hiekkatietä pitkin läpi paikallisten maalaiskylien. Tie kiemurteli vuorten rinteitä ja maisemat olivat upeat.
 |
| Lapsia leikkimässä erään konsolaisen kylän "miestentalon" pihassa. |
Yksi paikallinen nähtävyys ja kulttuuriperintö on Itä-Afrikan hautavajoamaan kuuluva syvä rotko, jonka nimeksi on annettu New York. Sitä katsellessa tuli mieleen Jeesuksen vertaus kahdesta miehestä, joista toinen rakensi talonsa kalliolle ja toinen hiekalle. Kummalle seuraavan kuvan talo on rakennettu?
 |
| Konson New York |
Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista Konsossa oli vierailu perinteiseen tapaan rakennetussa kylässä.
 |
| Kylään johti kapea paaluilla ja kivillä reunustettu polku. |
Kylässä vierailimme erään kristityn perheen luona. Vastaanotto oli kodikas ja lämmin ja saimme kokea Jumalan perheväen yhteyttä.
 |
| Talon isäntä on Mirjamin entinen työtoveri. |
Edellisessä kuvassa isännän taustalla näkyvien majojen alla asuvat perheen kotieläimet, lehmät, härät, lampaat ja vuohet. Niiden viereen pihalle on rakennettu länsimaisen näköinen pieni talo perheen asunnoksi. Useat sukupolvet asuvat yhdessä. Perheen mummo on 90-vuotias iloinen ja säteilevä kristitty vanhus.
 |
| Afrikassa vanhat ja nuoret elävät yhdessä. |
Vierailumme aikana keskusteltiin sekä perheen elämästä että syvällisistä teologisista kysymyksistä. Tarkoituksenamme oli viipyä kodissa vain hetkinen, mutta afrikkalaiseen vieraanvaraisuuteen kuuluu tarjota vieraalle myös ruumiin ravintoa. Saimme nauttia kuumaa teetä ja leipää, jotka maistuivat ihmeen hyvältä.
 |
| Keskustelua Lutherin ristin teologiasta. |
Kun hyvästelimme tuon ystävällisen perheen, mieltämme jäi lämmittimään paitsi maukas tee myös kokemamme kristittyjen yhteys. Tuntui jotenkin ihmeelliseltä, että täällä Afrikan sarvessa, perinteisessä paalukylässä, kaukana koti-Suomesta, saimme kokea tällaista perheyhteyttä. Kiitollisuus täytti mielemme.
 |
| Tee valmistui talon keittiössä takapihalla. |
Kertomuksemme jatkuu seuraavassa blogissa...
